Kaunista lokakuun alkua kaikille!

Nyt on ruokailutilan verhot ripustettu ja ne näyttävät paremmalta kuin osasin edes haaveilla! Ruokailutilaan ostettiin samanlaiset luonnonväriset pellavaverhot kuin olohuoneen ikkunaan, mutta paljon leveämpänä. Sopivat verhot löytyivät ruotsalaisen Himlan valikoimasta. Himlan Lilja-verhoissa on juuri sopivasti valoa läpäisevä paksuus ja kätevä ripustusnauha, joka sopii sekä tankoon pujottamiseen, että sormikoukkuihin ja kiskoon.

Olohuoneen verhot ripustimme yksinkertaisesti tankoon, mutta ruokailutilassa halusin että verhot saisi vedettyä aivan kiinni nurkkaan. Tähän tarkoitukseen soveltuu parhaiten verhokisko. Halusin lisäksi, että verhoa on riittävästi peittämään lähes koko seinän levyisen ikkunan, mutta että verhot saa myös kokonaan pois ikkunan edestä. Koko 15 kilon pellavakangasmassa ei olisi millään mahtunut pois ikkunan edestä yhteen kiskoon ripustettuna, joten asensimme seinään tuplakiskot. Kumpikin kisko koostuu vielä kahdesta yhteenliitetystä palasta, sillä tarpeeksi pitkää valmiskiskoa ei kaupasta löytynyt.

Verhot ripustettiin kiskoihin sormikoukuilla. Niiden avulla verho pysyy aina laskoksilla. Lisäksi sormikoukuilla ripustettaessa verhojen yläosa peittää kauniisti kiskon. Kahteen 280 senttiä leveään kiskoon tarvittiin yhteensä 60 sormikoukkua.  Voin kertoa, että 60 sormikoukun pujottelu paikalleen katonrajassa samalla verhoja kannatellen vetää hartiat melkoiseen jumiin. Onneksi homma täytyy tehdä vain kerran!

Ja tältä ne nyt sitten näyttävät! Näitä kuvia ei ole edes muokattu, sillä valaistus ja tunnelma olivat niin hienot, että kaikki kokeilemani kuvankäsittely vain huononsi lopputulosta.

Olen tosi iloinen, että entisenä verhokieltäytyjänä päätin kuitenkin antaa verhoille mahdollisuuden. Etenkin pellavaverhot ovat neutraalit ja takuuvarmat klassikot, joita ei tarvitse vaihtaa vuodenaikojen tai juhlapyhien mukaan. Ne sopivat myös asuntoon kuin asuntoon, joten useiden satojen eurojen panostus kirpaisee toivottavasti vain kerran.

Nyt kun pääsin vauhtiin, tekisi mieleni ripustella näitä lisääkin! Onneksi makuuhuone odottaa vielä verhottamista…

Ihanasta pöydästä juttua luvassa seuraavassa postauksessa!