Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja teoriaa. Vappua kutsutaan työväenjuhlaksi, mutta miksi?

Vappu on joka vuosi 1. toukokuuta vietettävä suurimmalti osin länsimaalainen kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä. Se on kevään loppuvaiheen juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut maassamme virallinen liputuspäivä eli suomalaisen työn päivä. Juhlapäivä on nimetty pyhän Valburgin mukaan, jonka muistopäivä on 1.5.

Vapun historia?

Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli osuu toukokuun alkupuolelle. Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät aikoinaan kesän starttaamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului muun muassa kokkojen poltto.

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai vaihtoehtoisesti toukokuun alussa kevään juhlana kelttiläistä Beltane-juhlaa. Beltane oli samhainin ohella toinen kelttien keskeisimmistä juhlista. Juhlan aikana sytytettiin kokkoja, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Karja ajettiin rituaalisesti palavan haltiatulien läpi. Beltane tarkoittaakin ”hyvää tulta”

Saksassa taasen vappu tunnetaan noitien ja taikuuden yönä.Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä (saks. Walpurgisnacht) on arvailtu olevan perua yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi. Nykyisin Beltanea juhlivat toukokuun ensimmäisenä päivänä uuspakanat, kuten esimerkiksi wiccat. Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajateltiin olevan ohuimmillaan. Sapatti oli myös tärkeä hedelmällisyysjuhla.

Vapun historia Suomessa

Suomessa historiasta tunnetaan vapun aikaan vietetty vanha kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, joita kutsuttiin helavalkeiksi.

Aikoinaan suomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien karkoittamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja päästettiin ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Germaanikansojen kokkotuliperinne jatkuu nykypäivän Ruotsissa lähinnä Sveanmaalla. Suomessa vappukokkojen polttaminen on nykyään melko harvinaista ja keskittyy lähinnä ruotsinkielisille paikkakunnille.

Miten vappua on juhlittu Suomessa?

Nykyaikainen vappu on lähinnä kaupunkilainen juhla. Vappua on kuitenkin ennen vietetty maaseudullakin sekä talonpoikaiston että herrasväen piirissä. Eräillä Etelä-Suomen alueilla poltettiin vapputulia ja joskus oli tapana harjoittaa karjan menestystä edistävää taikuutta.

Vappuun yhdistettiin pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä vapulla oli Valburgin muistopäivänä myös vanha kirkollinen rooli. Maaseudun pappiloissa pidettiin vappuisin kutsuja. Nämä perinteet eivät kuitenkaan olennaisesti vaikuttaneet 1900-luvulla kehittyneeseen vapun viettoon.

Oma merkityksensä vapun myöhempiin tapoihin oli sillä, että kaupunkien säätyläistö piti 1800-luvulla vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esimerkin mukaan kevätjuhlana. Kesäravintolat avautuivat pikkuhiljaa ja pidettiin muun muassa ulkoilmakonsertteja.

Porvarisperheissä tarjottiin simaa, joka oli kuulunut myös pappiloiden vapunviettoon. Kaupunkien vapunvieton juuria on haettu varhaiskeskiajan asekatselmuksista saakka. Aatelisto järjesti Suomessakin 1500-luvulla turnajaisia, joissa talven ja kesän hahmot näytösmäisesti kamppailivat ja kesä tietenkin voitti.

Pikkuhiljaa 1800-luvulla säätyläisvappuun sulautui ylioppilaiden kevätjuhlaperinne.

Vapun vietto nykyään

Sima on yksi tärkeimpiä suomalaisen vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan koko perheen juhlajuomana, ja sitä on helppo valmistaa myös kotikonstein. Kuohuviini ja samppanja ovat niin ikään lunastaneet pysyvän paikkansa vapun juhlajuomina.

Vappulounas kuuluu monen perheen ohjelmistoon. Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti. Vappuna voidaan käydä kylässä, tehdä kävelyretki kaupungille tai aloittaa alkava mökkikausi.

Vappuna ja vapunaattona paikat ovat erityisesti kesän vieton aloittavien teekkareiden sekä muiden opiskelijoiden mieleen. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet ihmiset, niin nuorempi kuin vanhempikin polvi, pitävät ylioppilaslakkia päässään.

Teekkareilla tosin on yleensä päässään teekkarilakki ylioppilaslakin sijasta. Insinööreillä ja insinööriopiskelijoilla voi olla päässään
taas insinöörilakki. Tradenomeilla ja tradenomiopiskelijoilla voi olla päässään tradenomilakki sekä merkonomeilla merkonomilakki.

Alkoholin käyttö ei suorasti näy tutkimustilastoissa, mutta vappuaattona alkoholin myynti kasvaa tavalliseen päivään verrattuna jopa kolminkertaiseksi muiden vappuviikon päivien ollessa myös poikkeuksellisen vilkkaita alkoholin myynnin suhteen. Vappu on alkoholimyynnin kontekstissa Suomessa kolmanneksi vilkkain juhlapyhä joulun ja juhannuksen jälkeen.